Luonnonmetsille on ominaista vanhojen ja kookkaiden puiden esiintyminen ja monet metsien eliöt ovat niistä riippuvaisia. Vanhat puut toimivat kasvualustoina, ravinnonlähteinä ja pesäpuina metsän kasveille, sienille ja eläimille. Tästä syystä jätämme Tuohen hakkuissa pysyviksi säästöpuiksi komeita eri puulajien yksilöitä ja ryhmiä, jotka saavat rauhassa kasvaa, vanheta ja lopulta lahota uuden elämän lähteiksi. Samalla ne tuovat metsämaisemaan jyhkeyttä ja metsän tuntua retkeilijän iloksi. Riittävä määrä säästö- ja lahopuita yhdistettynä jatkuvan kasvatuksen ylläpitämiin monipuolisiin puustoihin luovat perustan luonnonmukaiselle metsänhoidolle.
Yläharvennetun männikön tuleva ikipetäjä
Kuvan männikön yläharvennuksessa jätettiin metsän eri osiin suurimpia mäntyjä ja kuusia säästöpuiksi. Lisääntyneen kasvutilan myötä ne järeytyvät entistä komeammiksi ja saattavat elää vielä satoja vuosia. Metsäluonto sekä nykyiset ja tulevat metsänkulkijat kiittävät tämän päivän valistuneita metsänomistajia, jotka ymmärtävät vanhojen puiden arvon.
Jättihaavat tuovat metsään eloa
Haapa on yksi tärkeimmistä puulajeistamme metsäluonnon rikkauden kannalta. Emäksisen kuorensa ja lehtikarikkeensa johdosta se toimii ravintona ja kasvualustana monelle erikoistuneelle lajille. Lisäksi haapa on tärkeä pesäpuu monille kolopesijöille, kuten tikoille ja metsän eri nisäkkäille. Haavan rungon kauniit värit sekä lehtien kesäinen havina ja syksyn räiskyvä ruska ovat erottamaton osa suomalaisen metsän tunnelmaa. Kuvassa yläharvennuskuusikon säästöhaapa kevätasussa.
Suuret kuuset suojaavat ja sopivat pesäpuiksi
Säästöpuiksi suositellaan usein jätettäväksi ensisijaisesti lehtipuita, mutta myös suurimpia kuusia on perusteltua säästää hakkuissa. Maisema-arvon lisäksi ne tarjoavat vankkoine oksineen pesäpaikkoja esimerkiksi metsien haukoille ja toimivat suojapaikkoina monille metsän eläimille.
Ylispuumäntyjä suurille petolinnuille
Tasalatvaiset ylispuupuumännyt ovat elinehto suurille petolinnuille, kuten kalasääskelle ja kotkille, sillä niiden massiiviset risupesät vaativat tukevan puun vankat oksat alustakseen. Jättämällä hakkuissa suurimpia mäntyjä säästöpuiksi luodaan perustaa näiden komeiden lintujen säilymiselle.