Yläharvennuksilla korjataan oikea-aikaisesti metsän kypsät puut talteen, annetaan tilaa tuottavimmille rungoille ja käynnistetään uudistuminen kohdissa, joissa uusille taimille on tarvetta. Tällöin metsä tuottaa tasaisesti tuloja ja metsään sidotun pääoman tuotto pysyy korkealla tasolla. Yläharvennus on taloudellisin hakkuutapa kaikissa metsissä, joissa esiintyy kypsien tukkipuiden ohella hyvin tuottavaa kuitu- ja pienpuustoa sekä pieniä tukkirunkoja.
Yläharvennuksella arvokasvu talteen
Kuva havainnollistaa yhden puun prosentuaalisen vuotuisen arvokasvun suhteessa runkoon ja maapohjaan sidottuun pääomaan. Nykyisillä puun hinnoilla suurin arvokasvu tapahtuu puun varttuessa kuitukokoluokasta tukkirungoksi. Jatkuvassa kasvatuksessa mahdollisimman moni runko viedään tämän arvohyppäyksen yli ja hakkuissa korjataan pääasiassa tukkirunkoja. Näin jokainen hakkuu tuottaa hyvän tulon, alentaa metsään sidottua pääomaa ja pitää metsän suhteellisen arvokasvun ja pääoman tuoton korkealla tasolla.
Yläharvennus
Jatkuvassa kasvatuksessa metsä yläharvennetaan, kun riittävän suuri kertymä tukkipuita on korjattavissa. Varttuneessa metsässä puuta kertyy tyypillisesti n. 100 kuutiota hehtaarilta, josta valtaosa tuloa tuottavaa tukkia. Kasvamaan jää pienimmät ja nopeasti arvoaan lisäävät puut. Hakkuutulo on tällöin n. 4000 e/ha ja vuotuinen tuotto jäävään puustoon sidotulle pääomalle yleisesti 5-10 %.
Alaharvennus
Tavanomaisessa viljelymetsätaloudessa harvennukset tehdään edelleen tyypillisesti alaharvennuksina, joissa poistetaan metsän pienimmät puut suurempien ympäriltä. Alaharvennuksessa kertyy lähinnä vähäarvoista kuitupuuta ja metsään jätetään kasvamaan jo korjuukypsiä suuria puita, mikä alentaa metsään sidotun pääoman tuottoa. Hakkuutulo ja pääoman tuottoprosentti ovat yleisesti alle puolet sitä mitä saman metsän yläharvennuksella saavutettaisiin.